Kulutusprojekti toteutettiin syyslukukaudella 1999. Se kesti yhteens� kahdeksan viikkoa. Projektiin osallistui yhdeks�n yl�asteen oppilasta eri kouluista ja nelj� opettajaa, joista kaksi toimi aktiivisesti. Oppilaat olivat 13-17 vuotiaita ja k�viv�t sill� hetkell� sairaalakoulua. Projektiin osallistuneet oppilaat koostuivat sairaalakoulun kolmesta eri ryhm�st�. Kulutusprojektissa opetus, opiskelu ja vuorovaikutus tapahtui p��osin verkkopohjaisessa opiskeluymp�rist�ss�, jonka lis�ksi ryhm�ll� oli yksi yhteinen tunti kerran viikossa.

Projektin aiheena oli kuluttaminen (ostaminen, kierr�tys, ekologisuus jne.). Projekti ja sen aihe saivat alkunsa Heurekan Maailmankyl�-n�yttelyst�, jossa oppilaat ja opettajat vierailivat syyslukukauden 1999 alussa. N�yttelyn j�lkeen oppilaat ja opettajat pitiv�t aivoriihen, jossa koottiin taululle p��llimm�iseksi mieleen j��neit� asioita. Opettajat p��ttiv�t kokeilla verkkopohjaista opiskeluymp�rist�� n�yttelyss� syntyneiden ajatusten ja tuntemusten purkamiseksi.

Verkkoty�skentely aloitettiin oppitunnilla, jonka aikana oppilaat saivat vapaasti kokeilla ja opetella keskustelua verkossa sit� varten perustetulla keskustelufoorumilla. Opettajat antoivat kaikille oppilaille teht�v�ksi saada ��nens� kuuluviin keskustelufoorumilla. Opettajat eiv�t erityisesti ohjanneet keskustelufoorumin k�yt�ss�, vaan antoivat oppilaiden itse kokeilla ja opetella. Keskustelufoorumi poistettiin heti keskustelun j�lkeen, eiv�tk� opettajat lukeneet oppilaiden viestej�. Keskustelufoorumi-ty�kalun k�ytt� oli n�in opittu.

Projekti toteutettiin tutkivan oppimisen periaatteita noudattaen. Jokainen oppilas valitsi aiheen, josta oli kiinnostunut, esitti keskustelufoorumilla aiheestaan kysymyksen ja antoi siihen intuitiivisen vastauksen. T�m�n j�lkeen oppilaat l�htiv�t vapaasti kommentoimaan toistensa vastauksia ja esitt�m��n jatkokysymyksi�. Keskustelufoorumia varten verkkoon laitettiin keskusteluohjeita oppilaille. Oppilaita kannustettiin motivoivaan ja innostavaan kommentointiin sek� jakamaan tietojaan yhdess� muiden oppilaiden kanssa. Oppilaat ty�stiv�t teksti� valitsemastaan aiheesta omaan portfolioonsa. Jokaisen teht�v�n� oli kirjoittaa portfolioon omasta opiskeluprosessistaan ja aiheesta, jota tutkii. Opettajat ohjasivat oppilaiden opiskelua kommentoiden ja ohjeistaen sek� keskustelufoorumilla ett� oppilaiden portfolioissa. Oppilaat kokivat opettajan kommentoinnin omassa portfoliossaan hieman tungettelevana omaa ty�t��n kohtaan. Toisaalta oppilaat odottivat innolla opettajan kommentteja. T�st� ristiriidasta aktiiviopettajille syntyi pedagoginen oivallus. Jokaisen oppilaan kanssa tulisis sopia etuk�teen tietty aika, jolloin opettaja k�y oppilaan portfoliossa kommentoimassa.

Projektin puoliv�liss� oppilaat valittivat, ettei keskustelufoorumin keskustelusta saa en�� mit��n selv��. Otettiin k�ytt��n uusi keskustelupalsta ja opettajat ohjeistivat keskustelun uudestaan: jokainen oppilas laittaa oman ongelmansa p��viestiksi, johon muut vain kommentoivat. N�in saadaan keskusteluaiheet pidetty� yhdess� paketissa. My�s viestityyppej� lis�ttiin, eli oppilaiden piti pohtia, oliko heid�n viestins� kommentti, kysymys, idea tms.

Yhteisiss� tapaamisissa k�ytiin l�pi, mit� edellisell� viikolla oli tehty ja pohdittiin yhdess�, mit� seuraavaksi tehd��n. Yhteisiss� tapaamisissa annetut ohjeet kirjoitettiin my�s verkkoon, jotta ne olisivat kaikkien muistissa. Muita yhteisi� tunteja tai tapaamisia ei ollut. Jokainen osallistui verkkokeskusteluun omalla ajallaan joko koulussa tai kotona. Er��n viikon teht�v�n� oli etsi� aiheeseen liittyv� nettisivu, katsoa se l�pi ja kirjoittaa siit� lyhyt kuvaus. Linkit ja kuvaukset liitettiin verkkopohjaiseen opiskeluymp�rist��n, ilmoitustaululle.

Projektin aikana oppilaat ottivat itsen�isesti yhteytt� muutamiin asiantuntijoihin. Opettajat pyrkiv�t ohjaamaan oppilaita itse toimimaan, ottamaan yhteytt� asiantuntijoihin ja etsim��n tietoa. Oppilaista tuli projektin aikana oman aiheensa sis�ll�n asiantuntijoita ja opettajat vain esittiv�t jatkokysymyksi� tai antoivat vinkkej� siit�, mit� voitaisiin tehd�.

Kurssin lopetusp�iv�m��r� oli oppilaiden tiedossa alusta alkaen. Sit� jouduttiin kuitenkin siirt�m��n parilla viikolla, jotta kaikki oppilaat saisivat ty�ns� hyv�lle mallille. Vasta viikkoa ennen lopetusta opettajat antoivat oppilaille ohjeet lopputy�t� varten. Oppilaiden teht�v�n� oli esitell� viimeisess� tapaamisessa tutkimusaiheensa muille oppilaille suullisesti ja paperilla, keskustelufoorumilla tai web-sivulla. Oppilaat kertoivat opiskeluprosessistaan (miten olivat aiheeseen p��tyneet, mit� olivat tehneet) ja esitteliv�t oman tuotoksensa (ohjeita ekologisesta ostamisesta, pikaruokapaikkojen kierr�tys, liikenteen saastuttaminen jne.).

Projektin aikana haluttiin tietoisesti keskitty� tietotekniikan sijasta sis�ll�n tuottamiseen. Sis�ll�n tuottamisen kautta oppilaille ja opettajille tulivat tutuiksi ensinn�kin verkkopohjainen opiskeluymp�rist�, s�hk�postin ja internetin hy�tyk�ytt�, tekstink�sittely- ja kuvank�sittelyohjelmat, skannerin k�ytt�, web-sivujen tuottaminen ja l�hdekritiikki.

Kulutusprojekti oli hyv� kokemus sek� oppilaille ett� opettajille. Opettajat kokivat, ett� oppilaiden keskin�inen vuorovaikutus lis��ntyi huomattavasti, kaikki oppilaat saivat onnistumisen el�myksi�, oppilaista tuli oman asiansa asiantuntijoita ja opettajien rooliksi muotoutui ohjata ja kannustaa oppilaita etsim��n uutta tietoa ja kyseenalaistamaan omia k�sityksi��n. Positiivista oli, ett� oppilaat ponnistelivat omien tuotostensa eteen ja lopputuloksista oltiin aiheesta ylpeit�. Esimerkiksi kaksi oppilasta, joille tiedon tuottaminen kirjoittamalla oli ylivoimaisen vaikeaa, tekiv�t lopputy�n, joka koostui lyhyest� tekstist� ja upeasta kuvasta.

Negatiivisena aktiiviopettajat kokivat sen, ett� toiset kaksi opettajaa eiv�t sitoutuneet projektin toteuttamiseen loppuun asti. T�m� lis�si aktiiviopettajien ty�t� huomattavasti, mutta palkkiona oli onnistumisen kokemus.

Kommentoi