 |
||
Euro-cscl.org palvelua yll�pit�� ITCOLE projekti
|
|
|
|
||||
|
Hae euro-cscl.org palvelusta: |
Perusaste |
Lukio ja keskiaste |
Yliopisto ja AMK |
Kirjoittaja Marianne Bollstr�m-Huttunen & Kati Korhonen on Monday July 08, @10:18AM
Avainsanat: energia, ymp�rist�- ja luonnontieto, tutkiva oppiminen Energia-projektin ydinongelmana oli: Mit� on energia? Projektin aikana pyrittiin yhdess� l�yt�m��n jonkinlainen vastaus t�h�n ydinongelmaan. Projekti toteutettiin lukuvuoden 2001-2002 aikana. Projektissa oli mukana noin 30 kuudennen luokan oppilasta. Oppilaat eiv�t aiemmin olleet tehneet tutkivan oppimisen projektia. Aiheen rajaus ja pedagoginen viitekehys Ennen projektin alkua luokanopettaja Marianne Bollstr�m-Huttunen keskusteli Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskuksen tutkijaryhm�n kanssa siit�, mik� olisi hyv� aihe 6.luokan tutkivan oppimisen projektille. Yhdess� tutkijaryhm�n kanssa opettaja valitsi projektin aiheeksi energian, koska se oli heid�n mielest��n sopivan monimutkainen, moniulotteinen ja haastava aihe k�sitelt�v�ksi juuri tutkivan oppimisen menetelm�ll�. Edellisen� vuonna opettaja oli opettanut energiaa 6.luokkalle perinteisin opetusmenetelmin. Tietoa energiasta oli oppikirjoissa sirpaleisesti, eik� opettajan mielest� oppilaille syntynyt selke�� k�sityst� siit�, mit� energia on. Energia on aihealueena monimutkainen ja vaatii oppilailta aikaa, jotta sit� voisi ymm�rt�� syv�llisesti. Kuitenkin aihe on hyvin keskeinen sek� luonnontieteellisest� ett� yhteiskunnallisesta n�k�kulmasta; Kyseh�n on siit�, kuinka maapallomme toimii! Projektin ydinongelma oli: Mit� on energia? Ongelmana aiheen rajauksessa oli, ettei opetussuunnitelmassa tai oppikirjoissa ollut mit��n kokonaiskuvaa energiasta aiheena, vaan opettajan piti itse l�hte� tutkimaan, mit� asioita energia-k�sitteeseen liittyi olennaisesti. Opettaja p��tti ottaa projektin fokukseksi energian luonnontieteellisest� n�k�kulmasta ja j�tt�� energian yhteiskunnalliset merkitykset v�hemm�lle huomiolle. Ennen projektin alkua opettaja m��ritteli mielest��n keskeisesti energiaan liittyv�t asiat. M��ritelm�st� tuli opettajalle t�rke� tuki ohjattaessa projektia ja oppilaiden tutkimusprosesseja eteenp�in. Projektin pedagogisena viitekehyksen� oli tutkivan oppimisen menetelm�, joka oli tuttu opettajalle, mutta uusi opiskelumenetelm� oppilaille. Projektin alussa opettaja esitteli tutkivan oppimisen prosessin oppilaille vaihe vaiheelta. Tutkivan oppimisen prosessiin palattiin my�s tutkimusprosessin edetess�: mietittiin yhdess�, miss� ollaan nyt ja mik� on seuraava ty�vaihe. Opettajan tavoitteena oli seurata projektissa tutkivan oppimisen mallia mahdollisimman tarkasti. K�yt�nn�ss� opettaja p��tyi hieman erilaiseen pedagogiseen ratkaisuun kuin aikaisemmissa tutkivan oppimisen projekteissa. H�n p��tti, ett� kaikki oppilaat tekisiv�t oman, henkil�kohtaisen ty�skentelyteoriansa siit�, mit� energia on. T�m�n vuoksi jokaiselle oppilaalle perustettiin henkil�kohtainen opintokansio BSCW -ymp�rist��n. Opettaja p��tti my�s lis�t� henkil�kohtaisen tuen m��r�� kommentoimalla oppilaiden teht�vi� ja omia ty�skentelyteorioita opintokansioissa. T�m�n lis�ksi opettaja pyrki keskustelemaan oppilaiden kanssa tutkimusprosessin etenemisest� mahdollisimman paljon. Tavoitteet ja konteksti Energia-projektin sis�ll�llisen� tavoitteena oli, ett� oppilaat ymm�rt�isiv�t syv�llisesti energia-k�sitteen luonnontieteellisest� n�k�kulmasta. Projektin taidollisina tavoitteina oli, ett� oppilaiden ongelmanratkaisu-, tiedonhankinta- ja k�sittely sek� tiedon kriittisen arvioinnin taidot kehittyisiv�t tutkimusprosessin my�t�. Energia-projektin metakognitiivisena tavoitteena oli, ett� oppilaat kiinnitt�isiv�t tiedonrakentelun my�t� enemm�n huomiota omaan opiskeluprosessiinsa ja oppisivat ilmaisemaan ajatuksiaan yksityiskohtaisemmin (syvenev� tieto). Projektiin osallistuvat oppilaat olivat tavallisia 6. luokkalaisia, 12-vuotiaita oppilaita, jotka olivat ennen projektia k�ytt�neet v�h�n tieto- ja viestint�tekniikkaa. My�s tutkivan oppimisen prosessi oli oppilaille tuntematon. Ennen energia-projektin alkua jokainen oppilas teki lyhyen esitelm�n jostakin avaruuden ilmi�st�. Esitelm�n tavoitteena oli, ett� oppilaat oppisivat valikoimaan tietoa ja selitt�m��n asioita omin sanoin. Esitelm�ss� oppilaat k�yttiv�t apunaan internetin tieto- ja kuval�hteit� ja tukisanakortteja. Mit��n ei saanut kopioida, vaan asiat ja ilmi�t piti osata selitt�� omin sanoin. Avaruus-esitelm�t valmistivat oppilaita tutkivan oppimisen projektissa k�ytett�viin ty�skentelytapoihin ja asioiden ja ilmi�iden selitt�miseen omin sanoin. Opettajan mielest� n�ill� esitelmill� oli edist�v� vaikutus energia-projektin onnistumiseen. Projektin verkko-oppimisymp�rist�n� toimi BSCW4-ryhm�ty�ohjelma. Projektin aikana ymp�rist�st� k�ytettiin l�hinn� keskustelualueita yhteis�lliseen tiedonrakenteluun ja henkil�kohtaisia opintokansioita teht�vien palautukseen ja oman teorian kehittelyyn. Opettaja teki projektille my�s omat www-sivut, jotka antoivat projektille selke�mm�n ja visuaalisemman muodon ja rungon kuin ryhm�ty�ohjelma. Projektin www-sivuilla oli kalenteri, projektin johdanto, teht�v�t, ilmoitustaulu, linkit keskusteluihin ja BSCW:n, yhteiset m��ritelm�t, ty�skentelyteorian yhteenveto sek� energiaan liittyv� sanasto (ks. linkit). Projekti alkoi lokakuun puolessav�liss� 2001 ja p��ttyi huhtikuussa 2002. Projektia ty�stettiin n. 3-4 tuntia viikossa ja joskus oppilaat j�iv�t v�lituntien ajaksi tekem��n projektiin liittyvi� teht�vi�. Projektiin liittyi my�s kotil�ksyj�. Opettajan omassa luokassa oli 9 tietokonetta verkossa, mik� mahdollisti projektin ty�st�misen ryhm�tunneilla, v�litunneilla ja koulun j�lkeen kerhotunneilla. Monesti oppilaat j�iv�tkin tekem��n teht�vi� luokkaan koulun j�lkeen. Energia-projektin eteneminen Projektin konteksti luotiin k�ynnill� Heurekan tiedepuistoon. Heurekassa oli n�yttelyit� mm. seuraavista aiheista: Maailmankaikkeus ja luonnonlait, El�m�n rakenne ja Energia ja tuotanto. Projektin edetess� Heurekan vierailuun palattiin yritett�ess� konkretisoida joitakin energiaan liittyvi� ilmi�it� tai k�sitteit�. Projektin kontekstia luotiin my�s katsomalla yhdess� video: Energia virtaa ja aineet kiert�v�t. Heurekassa k�ynnin ja videon katselun j�lkeen jokainen oppilas kirjoitti itsen�isesti omaan opintokansioonsa ensimm�isen oman ty�skentelyteoriansa siit�, mit� energia on. T�m�n j�lkeen teoriat siirrettiin kriittisesti arvioitaviksi yhteiselle keskustelualueelle. Keskustelualueella syntyi ty�skentelyteorioiden arvioinnin my�t� lis�� kysymyksi�, joita l�hdettiin yhdess� ratkomaan ensin omin selityksin ja sitten etsim�ll� yhdess� aiheesta lis�� syvent�v�� tietoa. Oppilaiden esitt�m�t kysymykset olivat tiivistetysti seuraavanlaisia: Miten/miss�/miksi energia liikkuu? Voiko energiaa n�hd� tai aistia? Onko energia kiinte��? Minne energiaa voi s�il��? Mihin energiaa tarvitaan? Miten el�isimme, jos energiaa ei olisi? Mit� sitten, jos ihmisell� ei ole energiaa? Kysymysten my�t� energiaprojektin keskeisiksi aihealueiksi muodostuivat: aineen kierto ja energian virtaus; energian n�kyminen; alkuaineet, yhdisteet ja aineen olomuodot; fotosynteesi; energian s�il�minen; ihminen ja energia sek� energialajit ja energian muuttuminen. Aihealueet olivat l�hes samat kuin opettajan itse tekem� m��ritelm� asioista, jotka kiinte�sti liittyiv�t energiaan. Opettaja teki tutkimusprosessin edetess� oppilaille yksil�-, pari- ja ryhm�teht�vi�, joiden kautta pyrittiin etsim��n vastauksia n�ihin oppilaita kiinnostaviin kysymyksiin. Teht�vi� oli projektin aikana yhteens� kahdeksan. Teht�viin liittyi videoiden katsomista, tiedon hakemista internetist� ja eri kustantajien oppikirjoista, keskustelua ryhm�ss�, muistiinpanojen tekemist� vihkoon ja BSCW -ymp�rist��n, loogista p��ttely�, miellekarttojen ja ravintopyramidin piirt�mist�, cd-romppujen tutkimista sek� pelej�. Teht�viss� pyrittiin l�yt�m��n vastaus niihin muutamiin kysymyksiin, jotka olivat projektin alussa tai sen edetess� syntyneet yhteisiss� keskusteluissa. Koko projektin ajan oppilailla oli k�yt�ss��n projektivihko, johon he saivat tehd� muistiinpanoja, piirt�� tms. aina kun saivat uutta tietoa omaan ty�skentelyteoriansa tarkentamiseksi. Teht�v�t olivat opettajan yll�pit�mill� www-sivuilla ja oppilaat tekiv�t my�s vastaukset www-sivujen muotoon sivueditorilla. Oppilaat tallensivat vastauksensa BSCW -ymp�rist��n, omaan kansioonsa. Opettaja kommentoi oppilaiden vastauksia henkil�kohtaisesti ja pyysi oppilaita tarvittaessa tarkentamaan niit�. Opettaja antoi oppilaille my�s yhteist� palautetta teht�vist� (esim. seuraavan teht�v�n alussa), jos jonkin teht�v�n suoritus oli ollut useimmilla oppilailla puutteellinen. Kun teht�vi� oli tehty pari kuukautta, oppilaita pyydettiin kirjoittamaan toinen ty�skentelyteoria aiheesta: Mit� on energia? Teoriat vietiin yhteiselle keskustelualueelle kommentoitaviksi ja arvioitaviksi, jonka j�lkeen opettaja teki teorioista yhteenvedon. Yhteenvedon j�lkeen koko luokka pys�htyi viel� katsomaan, mihin syvent�viin kysymyksiin ei oltu l�ydetty vastauksia. Viel� avoimet kysymykset opettaja jakoi aihealueisiin, joita pienryhm�t tutkivat. Opettaja jakoi luokan kuuteen ryhm��n, jotka pyrkiv�t yhdess� selvitt�m��n kukin yht� aihealuetta. Aihealueita olivat: vesikasvien yhteytt�minen, kasvin yhteytt�minen ja hengitys, hajottaminen, kasvien ravinteidenotto, sienet ja ihmisen ravinnonl�hteet. Ryhm�t valmistautuivat esitt�m��n yhteisen ty�skentelyteoriansa aiheestaan koko luokalle. Muut oppilaat saivat tehd� tarkentavia kysymyksi� esitt�jille. Esitykset videoitiin kokonaisuudessaan. Lopuksi videot katsottiin kertaalleen l�pi ja pohdittiin, saatiinko avoimina olleisiin kysymyksiin tyydytt�v�t vastaukset. Ryhm�teht�v�n ja muiden oppilaiden tarkentavien kysymysten j�lkeen jotkut oppilaat viel� t�ydensiv�t tai korjasivat omaa ty�skentelyteoriaansa. Koko projektin ja tutkimusprosessin ajan luokka ker�si sanastoa ja sanojen selityksi� yhteiseen sanakirjaan, koska aiheen abstraktisuus vaati erityisten k�sitteiden tuntemista ja niiden k�ytt��. N�it� k�sitteit� olivat esimerkiksi eli�t, atomi, alkuaine, ravintoketju ja orgaaninen. Sanakirja oli projektin www-sivuilla. Vaikka oltiin sovittu, ett� projektin aihe rajataan energian esiintymiseen luonnossa, haluttiin nostaa esiin ajankohtainen ydinvoimakeskustelu. Internetist� l�ytyikin paljon hyv�� tietoa ydinvoiman puolesta ja sit� vastaan. Mit� opittiin? Ryhm�teht�vien ja ty�skentelyteorioiden t�ydent�misen j�lkeen jokainen oppilas alkoi kirjoittamaan projektin loppuraporttia. Loppuraportissa oppilaiden piti omin sanoin kuvailla, mit� he ovat projektin aikana tehneet (prosessi), esitell� projektin tuloksia ja pohtia, mit� he ovat oppineet energiasta ja oppimisesta yleens�. Raporteista ilmenee, ett� oppilaat kokevat oppineensa uutta energiasta vertaillessaan ensimm�ist� ja lopullista ty�skentelyteoriaansa. Samoin raporteista ilmenee, ett� monet oppilaat kokevat oppineensa uusia opiskelutaitoja projektin aikana. Projektin aikana opettaja piti oppilaille kaksi koetta. Ensimm�inen koe oli perusasioiden opiskelun j�lkeen, kun noin puolet teht�vist� oli tehty. Kokeen j�lkeen opettaja pyysi oppilaita kirjoittamaan omin sanoin yl�s, mit� asioita he eiv�t olleet kokeessa osanneet selitt��. T�m�n j�lkeen koe k�ytiin yhdess� kohta kohdalta l�pi ja oppilaat t�ydensiv�t itselleen muistiin niit� asioita, joita he eiv�t olleet kokeessa osanneet selitt��. Toinen koe oli lopullisten ty�skentelyteorioiden kirjoittamisen j�lkeen. Opettaja halusi testata, osasivatko oppilaat soveltaa oppimaansa erilaisiin yhteyksiin ja tilanteisiin. Opittujen asioiden soveltaminen eri asiayhteyksiin oli kuitenkin heikkoa. Opettajan mielest� jokainen oppilas oppi paljon lis�� energiasta, mik� n�kyy heid�n ty�skentelyteorioidensa kehityskaaresta. Jokaisen oppilaan ty�skentelyteoria on erilainen, mik� ehk� kertoo siit� ett� eri oppilaiden mielest� erilaiset asiat olivat keskeisi� pyritt�ess� selitt�m��n, mit� energia on. My�s oppilaiden tieto- ja viestint�tekniikan sek� tiedon hakemisen ja -k�sittelyn taidot kehittyiv�t paljon projektin aikana. Tutkimusprosessien ohjaamisesta Opettajan mielest� teht�vill� oli suuri merkitys oppilaiden tutkimusprosessien etenemiseen ja projektin lopputuloksiin: "Opettajan teht�v�t auttoivat selv�sti ymm�rt�m��n energian eri puolia. Oppilaiden opiskeluprosessin v�lill� oli v�ltt�m�t�nt�, ett� opettaja opetti ja selitti asioita. Ohjailin oppilaiden ty�skentely� ja yritin j�rjest�� heille ty�skentely� varten otolliset olosuhteet tuomalla sopivaa opiskelumateriaalia ja tukien jokaista verkon v�lityksell�." T�rke�� projektissa opettajan mielest� oli, ett� jokainen oppilas teki itse oman ty�skentelyteoriansa valmiiksi. Jokainen oppilas liitti omaan ty�skentelyteoriaansa projektin aikana opittuja, omaan mieleen j��neit� asioita. Aiemmissa projekteissa oppilaat ovat kyll� oppineet tekem��n hyvi� kysymyksi�, mutta ongelmallista oli etteiv�t kaikki oppilaat l�yt�neet tai viitsineet etsi� kysymyksiin vastauksia. T�ss� projektissa tavoitteena oli, ett� jokainen oppilas oppisi l�yt�m��n vastauksia itse esitt�miins� tai h�nelle esitettyihin tarkentaviin kysymyksiin. Kaikkien oppilaiden ty�skentelyteoriat olivat erilaisia. Yhteenvetoja voidaan pit�� kuitenkin yhteisen� ymm�rryksen� siit�, mit� energia on. Yhteis�llisyys toteutui ty�skentelyteorioiden arvioinnissa, tarkentavissa kysymyksiss�, ryhm�t�iss�, keskusteluissa kasvokkain ja ty�skentelyteorioista tehdyss� yhteenvedossa. Er�s pedagoginen ratkaisu, joka auttoi oppilaita kehitt�m��n omia ongelmanratkaisun taitoja, j�i opettajan mieleen projektin onnistumisen kannalta ratkaisevana; Tarkentavien kysymysten tekemist� harjoiteltiin niin, ett� projektin alussa opettaja esitti oppilaille omissa kansioissa tarkentavia kysymyksi� heid�n omissa ty�skentelyteorioissa esiintyvist� asioista. T�llainen ty�skentelyteoriassa esitetyst� asiasta tarkentavan kysymyksen tekeminen siirtyi my�s hiljalleen yhteiselle keskustelualueelle ja oppilaat tekiv�t tarkentavia kysymyksi� toisilleen. Opettajan mielest� projektin onnistumiseen vaikutti juuri se, ettei oppilaita rohkaistu tekem��n alun j�lkeen en�� uusia kysymyksi�, vaan tarkentamaan ty�skentelyteorioitaan ja esitt�m��n toisilleen tarkentavia kysymyksi� (Mit� tuolla tarkoitat? Miten energia muuttuu kemiallisesta energiasta liike-energiaksi?). Projektin ydinongelmaan palattiin aina v�h�n v�li� ja mietittiin yhdess�, mit� uutta tietoa on l�ydetty alkuper�iseen kysymykseen. Opettajan mielest� oikea-aikainen, henkil�kohtainen tuki oli oppilaille t�rke��; Verkko-oppimisymp�rist� tukee yhteis�llist� tiedonrakentelua ja ajattelun n�kyv�ksi tekemist�, mutta henkil�kohtaisella palautteella ja keskustelulla on suuri merkitys oppilaiden ty�skentelyn etenemiseen ja onnistuneisiin oppimiskokemuksiin. Projekti kesti kokonaisuudessaan puoli vuotta. Ty�skentelyn katkaisi joulu- ja talvilomat. Joskus oppilaat v�s�htiv�t aiheen k�sittelyyn, mutta opettajan mielest� n�in vaikean ja monimutkaisen asian oppiminen ja syv�llinen ymm�rt�minen vaatii aikaa. Projektissa edettiin oppilaiden oppimisen ehdoilla. Projektin tavoitteena oli energia-k�sitteen syv�llinen ymm�rt�minen, joka vaatii pitk�� prosessointia ja jatkuvaa ty�skentelyteorioiden tarkentamista. Sellaista ty�t� ei voi tehd� kahdessa kuukaudessa. Katso lis�� tietoa projektista Energia-projektin www-sivuilta: http://www.kolumbus.fi/mabohu/energia/energia.htm < | > |
|
||||
|
|||||
| [moderaattorin login] |
|
| Artikkelleiden tekijänoikeudet omistavat niiden kirjoittajat. Artikkeleihin voidaan akateemisen viittauskäytännön mukaisesti viitata tai materiaalia voidaan lyhyesti lainata. Tällöin lainauksen tai viittauksen yhteyteen tulee liittää asianmukainen lähdeviite. Artikkeleita ei saa julkaista muualla (esim. sähköpostilistalla, keskusteluryhmässä, jne) ilman kirjoittajan kirjallista suostumusta. | |
